GoKulttuuri

Meidän ilmiöpohjainen projektimme GoKulttuuri käynnistyi maaliskuussa 2013. Se huipentui Hämeen Linnan puistossa pidettävään piknik-kävelyyn. Kevään viikkoina tutustuimme suomalaiseen ja hämäläiseen kulttuuriin. Vierailimme Taidemuseossa, olimme konsertissa, hoidimme oman kehon hyvinvointia ja ennekaikkea teimme yhdessä luokkana asioita, joita perinteisillä oppitunneilla emme ehdi tekemään. 

Vierailut, retket, keskustelut ja monenlaiset ryhmätehtävät mahdollistivat yhdessäolon ja toisiimme tutustumisen vielä viimeisenä peruskoulun keväänä.

Piknik-päivä oli varmaan toukokkun ensimmäisen oikea hellepäivä. Oli kaunista ja aurinkoista. Oli erinomaista päästä ulos kävelylle tuona päivänä pois sisätiloista ja arjen rutiineista. Päivä alkoi piknik-korien täyttämisellä kotitalousluokassa. Kaikki olivat täynnä intoa ja odotusta. Omien eväiden valmistaminen oli hauskaa. Mukaan varasimme myös grillin vaahtokarkkien lämmittämistä varten, sekä pallon pelaamista varten. Kävelimme Vanaja-veden rantaa pitkin koululta Hämeen linnan puistoon, johon leiriydyimme. Pöytäliinoille aseteltiin eväät ja aloitimme aterioinnin. Maukkaan ateriansyönnin ohessa ehdimme vaihtaa kuulumisia ja keskustella kaikenlaisista mieleen tulevista asioista. Ruohikolla oli ihanaa levähtää ja antaa auringon lämmittää talven valkeaa ihoa. Yhdessä pelasimme myös palloleikkejä ringissä. Kuivan sään vuoksi grilliä ei voitu käyttää. Se taisikin olla ainoa asia, joka kuljetettiin turhaan piknikille.

Tämä ilmiömme toteutui osittain toisenlaisena kuin millaisena aloitimme yhteisen tekemisen. Vaikka emme saaneet kirjoitettua asioita esiin, antoi kokemus meille paljon elämyksiä ja uusia näkökulmia opiskelemiseen. 

Oppimista tapahtuu aina siellä, missä ei toisteta samaa vanhaa kaavaa tunteettomasti. Meidän ilmiössämme oli tunnetta ja iloa. Uusia vaikutelmia.

- Hanna Martikainen (21.1.2014)

Kurkkaa aidan yli

 
On niin turvallista pysyä omassa luokkahuoneessa. Opettajanpöytä on tutulla paikallaan, istumajärjestys löytyy kansiosta, tietokonekin toimii. Minähän tiedän tämän asian ja opetan sen opiskelijoille. Vai onko näin? Olisiko joskus – tai useinkin -  kokeiltava jotain uutta, nähtävä asioita uusin silmin, koettava? Tähän historian ja yhteiskuntaopin sekä äidinkielen yhteistyökurssi Valtaamo antoi jälleen kerran mahdollisuuden. Olemme tehneet historianopettaja Aulikin kanssa ennenkin yhteistyötä ja järjestäneet yhdessä kurssin, mutta nyt näkökulma oli toinen, valta.

Kurssilla oli  äidinkielen opettajan kannalta monia hienoja hetkiä. Tutustuimme toukokuisena lauantaina valtaan draaman keinoin. Pääsimme tutustumaan valtaan myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta, kun kävimme eduskunnassa ja Iisakki Kiemunkia kuulemassa. Ehkä elävimmin mieleen on jäänyt hetki Raatihuoneen edessä vierailun jälkeen, iltapäivällä puoli viiden maissa. Tuntui, että tulevilla nuorilla vaikuttajilla ei ollut kiire minnekään, vaan keskustelua olisi voinut jatkaa vieläkin. Tietysti toivoisin, että näin kävisi oppitunneillanikin, mutta harvemmin niin käy. Bussi lähtee, seuraava tunti odottaa, harrastuksetkin vaativat osansa. Sekin on totta, mutta ehkä koulun ulkopuolelle lähteminen olisi terveellistä useammin.

 

 

 
Äidinkielen opetuksen kannalta havahduin taas näkemään sen, minkä kyllä tiedän mutta usein unohdan: kaikki liittyy kaikkeen, lopulta oppiaineita ei olekaan, äidinkieli on mukana kaikkialla.  Kieli on osa yhteiskuntaa, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miksi näitä selviöitä pitää sanoa, ihmettelee ehkä joku nyt, mutta kyllä niitä pitää välillä sanoa ja kokea. Juuri tähän kokemiseen Valtaamo on antanut mahdollisuuden.

Kurssin pitäminen ei tietysti ollut pelkästään helppoa kaiken muun kiireen keskellä. Piti sovitella aikatauluja, kun vierailuja ja muuta ohjelmaa ei voinut laittaa yhdelle ja samalle koodille. Opettajien piti täyttää muutamiakin lappusia ja ihmetellä välillä asioita. Mutta kyllä kurssin pitäminen oli sen vaivan arvoista, ehdottomasti. Kurssilla oli kyse oivaltamisesta ja oppimisesta, ei opettamisesta. Opettajakin oppi koko ajan ja varsinkin jälkikäteen, kuten usein käy. Opiskelijat olivat aktiivisia ja kiinnostuneita. Yhteistyö toisen aineen opettajan kanssa oli jälleen kerran hauskaa ja mielenkiintoista.

 

 

 

 

Valtaamo-kurssi Lyseon lukiossa

Valtaamo-kurssin ilmiö on valta. Valitsimme vallan aiheeksemme, sillä se on monipuolinen ilmiö. Valtaa on mahdollista tarkastella laajaasti eri näkökulmista sekä konkreettisten esimerkkien avulla. Valta on aihepiiri, jota on mahdollista käsitellä useissa oppiaineissa. Valtaa on kaikkialla, mutta toisinaan sitä on vaikea havaita. Tavoitellaan myös vallan käytön havaitsemista.


Valtaamo-kurssi käynnistyi Lyseon lukiossa helmikuussa 2013 opiskelijoiden ja kurssin opettajien äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hanna Kantolan ja historian ja yhteiskuntaopin lehtori Aulikki Leisku-Johansson yhteisellä tapaamisella. Suunnittelimme yhdessä, miten toteuttaisimme yhdessä kurssin. Ryhmä valitsi aihepiireiksi mm. viestinnän ja taiteen vallan sekä eduskunnan.

Opettajat pohtivat mahdollisia vierailijoita ja vierailukohteita. Otimme yhteyttä eduskuntaan Kanta-Hämeen vaalipiirin edustajiin ja sovimme tapaamisessa eduskunnassa. Saimme myös erittäin harvinaisen kutsun päästä tutustumaan Perustuslakivaliokunnan toimintaan. Sovimme tutustumisesta Hämeen-Sanomien uutistoimitukseen sekä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Iisakki Kiemungin kanssa. Lyseolle lupasivat tulla vierailemaan mm. Päivi Surakka viestinnän parissa työskennellyt entinen opiskelijamme ja nomadiohjaaja Pauliina Mäkelä, joka tuli opastamaan opiskelijoita blogien maailmaan. Opiskelijat pääsivät myös itse tutustumaan valtaan draaman keinoin Hanna Kantolan johdolla.

Valtaamo -kurssia markkinoitiin opiskelijoille ryhmänohjaustuokioissa ja opettajat kertoivat kurssista omilla oppitunneillaan. Ryhmään valikoitui kymmenen vapaaehtoista ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijaa. Jostakin syystä valta ilmiönä kiinnosti vain kahta tyttöä, muut ryhmän jäsenet ovat poikia. Ryhmäläiset olivat aktiivisia ja tiedonhaluisia.

Opettajat olivat innokkaina käynnistämään uudenlaisen yhteistyökurssin. Toki haasteitakin kohdattiin jo suunnitteluvaiheessa. Ensinnäkin yhteisen ajankohdan, joka sopisi kaikille, löytäminen on vaikeaa. Aktiivisilla tekijöillä on monta rautaa tulessa. Muutamat sairastapaukset muuttivat kurssin vierailuohjelmaa.

Ilmiöoppiminen pienryhmäopetuksen näkökulmasta

Vuosi sitten Hakkalan koulun duuniluokka sekä pienryhmä olivat täydessä touhussa Toimikas-ilmiön parissa. Duuniluokka on joustavan perusopetuksen ryhmä ja pienryhmä perinteinen erityisopetuksen ryhmä. Ilmiömme oli nimeltään Terve Nuori. Projektimme alkoi koko yläasteen oppilaille suunnatulla terveyskasvatuskyselyllä. Kyselyn toteuttamisesta ja vastausten analysoinnista vastasivat ilmiöopettajat. Kyselyn pohjalta nousseiden teemojen mukaan oppilaat alkoivat rakentaa Tervettä Nuorta. He tekivät nuoren ja hänelle ”käyttöohjeet”, jotka sisälsivät ohjeita hygieniasta, ravinnosta, päihteistä ym. Tuotoksista kerättiin näyttely Iloa ja valoa -päivään marraskuussa, johon kaikki koulun oppilaat tutustuivat. Järjestimme näyttelyn pohjalta myös vanhemmille vapaamuotoisen iltakahvitilaisuuden, jossa oli mahdollisuus tutustua näyttelyyn ja keskustella nuorten vanhemmuuteen liittyvistä asioista. 

Ajatuksia ja tunnelmia ilmiöoppimisesta pienryhmien oppilaiden kanssa:
Ilmiöoppiminen oli mielekäs tapa opiskella joustavan perusopetuksen ja erityisoppilaiden kanssa. Oppilaat tekivät mielellään projektia ja se toi vaihtelua arkeen. Pienluokassa ilmiö oli helppo ottaa useamman oppiaineen kokonaisuudeksi, koska opetus tapahtuu luokanopettajan johdolla ja oppitunteja on mahdollista rytmittää joustavasti. Ilmiöoppimisesta löytyi myös jokaiselle oppilaalle mielekästä ja omien kykyjen mukaista tekemistä ja opetusta oli helppo eriyttää projektin sisällä.

Hyvä kokemus oli myös nomadiohjaaja Pauliinan pitämä oppitunti blogin kirjoittamisesta, vaikka oppilaat eivät itse blogikirjoituksia pystyneetkään tuottamaan. Tunnissa käytiin kuitenkin läpi monia hyviä perusasioita blogin pitämisestä sekä yleensäkin sosiaalisessa mediassa toimimisesta, jotka toivottavasti jäivät mieleen.

Hankkeen puitteissa teimme vielä maaliskuussa opintoretken Heurekaan Body World näyttelyyn. Näyttely oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ja havainnollisti ihmisen kehon toimintaa sekä nivoi yhteen projektissa opittuja asioita. Matka Heurekaan oli myös matka ihmisen ”ihon alle”, jonne kurkistaminen ei tavallisessa luokkahuoneessa ole mahdollista. Varsinkin pienryhmien oppilaille opetuksen havainnollistaminen eri keinoin on opetuksen keskiössä. Heurekan opintomatka toimi myös mukavana päätöksenä koko projektille. Toimikas-hankkeesta jäi kokonaisuudessaan positiivinen mielikuva sekä ohjaaville opettajille että toteutuksessa mukana olleille oppilaille. Aihevalinta oli mielestämme hyvä ja mielenkiintoinen nuorten näkökulmasta. Terveyskyselyn avulla saimme myös tärkeää tietoa koulumme nuorten terveyskäyttäytymisestä. Näyttely antoi koulumme oppilaille mahdollisuuden tutustua terveyskyselyn tuloksiin mielenkiintoisella tavalla. Projektin aihe oli helppo integroida myös monen oppiaineen opintoihin. Olisi varsin mielenkiintoista toteuttaa työskentelymallia myös yleisopetuksen eri luokka-asteilla. Hanketta oli mukava ryhtyä toteuttamaa siihen suunnatun materiaalirahan sekä saataville olevan ohjauksen vuoksi.

Kati Heinonen

Nomadiohjaajan työn vaikuttavuuden arviointia IKKU-mallin kautta

28.-29.8.2013 Kiljavanrannassa kokoontuivat AVO2-hankkeen toimijat hanketapaamiseen. Toimikas-osahanketta edustivat Anne Rongas, Pauliina Mäkelä, Johanna Hyytiä ja Jari Harvio. Tapaamisessa kävimme läpi mm. yhteisiä tuotoksia ja niiden julkistamista tulevissa tapahtumissa ja verkossa sekä hanketutkimusta. Teimme vaikuttavuuden arviointia IKKU-mallin avulla. Kyseisen IKKU-mallin avulla pyritään tunnistamaan hankkeen instrumentaaliset, käsitteelliset, konsultatiiviset ja uskoa luovat vaikutukset. Kyseessä on synteesi useista vaikuttavuuden arvioinnin malleista (Pirttilä & Pääkkö 2001, lisätietoa tästä pdf-tiedostosta - päivitetty linkki 29.1.2018). Mallin esitteli Tampereen yliopiston Yrjö Lappalainen.

Loin nomadiohjaajan työstä IKKU-mallin mukaisen koosteen:

Instrumentaalinen (Millä tavoin nomadiohjaaja on onnistunut toimimaan käytännöllisen muutostyön välineenä?)

Näkyväksi tekemistä:

• Nomadiohjaajan tuotekuvaus/mallintaminen
• Toimikas-wiki
• Toimikas-blogi
• Facebook-ryhmä Toimikkaan konehuone
• Kutomopäivät
• Infotilaisuudet Hämeenlinnassa
• Ilmiöpilotit Otavan Opistolla
• Ilmiöopas
• Loppuseminaari
• Hanketori
• Julkaistu artikkeli verkossa ja SeOppi-lehdessä sekä Toimikas-blogissa
• Moka-wiki
• ITK2013
• Mobiilikesäkoulu2013
• YouTube-videohaastattelu
• Bambuser-livestriimausvideot
• YLE Uutiset: Koululaisten opetuksessa kokeillaan nyt ilmiöopetusta
• Radiohaastattelu
• Ilmiöiden omat tuotokset, joista blogikirjoitukset Hämeenlinnan alueen ilmiökoulujen ilmiöistä löytyvät tästä blogista aakkosjärjestyksessä:
• GoKulttuuri - Hämeenlinnan Yhteiskoulu
• Ihan pimee - Hämeenlinnan Yhteiskoulu
  
• Kestävä kehitys - Kaurialan koulu
  
• Lasi - Iittalan yhtenäiskoulu
  
• Ruoka - Nyt! - Lammin lukio
  
• Terve nuori! - Hakkalan koulu
  
• Törmäyksiä ja kohtaamisia - Kaurialan lukio
  
• Valtaamo - Lyseon lukio
  
• Vesi, monessa mukana - Hauhon Yhtenäiskoulu
• Ilmiöiden omat tapahtumat

Käsitteellinen (Miten nomadiohjaaja on onnistunut valistamaan käytännön toimijoita ja päätöksentekijöitä muuttaen heidän käsitteellistä toimintakehikkoaan?)

Käsitteet:

• Ilmiöpohjainen oppiminen
• Sosiaalinen media
• Avoimuus
• Yksityisyyden suoja
• Tekijänoikeudet
• Kokeilukulttuuri
• Etätyö hanketoimijalla
• Verkkotyöskentely
• Jatkuva verkkoläsnäolo
• Keskeneräisyyden sietäminen
• Oppijalähtöisyys

Konsultatiivinen (Miten nomadiohjaaja on onnistunut muuttamaan yhteiskunnallista käytäntöä, kuten toimintatapaa tai organisaatiota?)

Näkyväksi tekemistä:

• Nomadiohjaajan työ: perehdytys, opastus, ohjaus, vierihoito, luennot, työpajat, sähköposti-, Facebook- ja puhelintuki, hanketuotosten esittely, toiminnallinen ohjauspiste ilmiöopettajille ja -oppilaille, viestintä sosiaalisessa mediassa, tapahtumatiedotus, tapahtumien järjestäminen sekä viikottaiset hankkeen viestinnän Google+ hangout-kokoukset
• Ilmiöopettajien yhteistyö
• Osahankeyhteistyö, kuten osallistuminen syksystä 2012 kevääseen 2013 3DM-osahankkeen wikikirjan tekemiseen verkossa (Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen) ja blogikirjoituksen kirjoittaminen wikikirjan blogiin sekä blogikirjoituksen kirjoittaminen omaan oppimispäiväkirjablogiin ja 1.10.2013 Tampereella ARea 13 -tapahtuman liveraportointi Twitterissä ja koostaminen Storifyyn ja 27.9.2013 Tampereella Nettikansa-osahankkeen OK Roadshow Tampere -tapahtuman liveraportointi Twitterissä sekä yhteisöllisten muistiinpanojen tekeminen
• Hankeyhteistyö, kuten osallistuminen 11.9.2013 Helsingissä AKTIIVI-hankkeen messuosastolla työskentelyyn Kuntamarkkinat-tapahtumassa ja osallistuminen 19.9.2013 Tampereella Kiltakoulujen toiminnalliseen loppuseminaariin
• Hanketoimijoiden ja hallinnon yhteistyö
• Jatkuva verkkoläsnäolo
• Viestintä
• Raportointi
• Kansainvälisyys loppuseminaariin osallistuneiden ulkomaalaisten vieraiden myötä

Uskoa luova (Miten nomadiohjaaja on onnistunut luomaan uskoa esimerkiksi tuottamalla rohkaisevia esimerkkejä käytännön toimijoille?)

Käytäntöä ja tekemistä:

• Yhdessä tekeminen esimerkin avulla arjessa
• Samalle tasolle asettuminen, myös fyysisesti
• Innostava asenne
• Nopea reagointi
• Keskittynyt kuunteleminen
• Uudella tavalla toimiminen
• Uusien asioiden opettelu
• Esimerkkien hyödyntäminen
• Asiantuntemuksen luoma valmius heittäytyä
• Erilaisissa tilanteissa luoviminen
• Oppijoiden valmius heittäytyä
• Uusien asioiden nopea omaksuminen
• Opitun asian kokeileminen ja hyödyntäminen nopeasti
• Yhteinen "tuskailu" - kokemusten jakaminen
• Omien toiminta- ja työtapojen tarkastelu
• Ammatillinen kasvu
• Verkostoituminen
• Tilanteeseen liittyvien asioiden yhdistely
• Luottamus
• Avun tarvitsijoiden auttaminen opastamalla ja neuvomalla
• Jatkuva muutos
• Oppiainerajojen ylitys tai sulautuminen
• "Kaikkea ei voi osata"
• "Kaikkea ei voi hallita"
• "Kädet savessa" tekeminen
• "Yksin tekemisen aika on ohi!"

Kokeilevaa kohellusta(ko)?

Heilahtaen Heurekasta Hämeelinnaan

Vauhtia ja ideoita oppilaiden ilmiölähtöisille tutkimiselle oli haettu ja saatu Vantaalle tiedekeskus Heurekaan tehdyllä yhteisretkellämme. Nyt olimme valmiit tosi toimiin. Vai olimmeko?

"Tämän valmiimmiksi emme tässä hetkessä tule, eikun hommiin vaan!"

Vaikka kyseessä olikin ilmiöpohjainen oppiminen, toiminta-alue rajattiin opettajien toimesta kestävään kehityksen neljään aihepiiriin: ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävään kehitykseen.

Aihepiirinsä sekä toteutustavan oppilaat valitsivat itse ryhmissä. Toteutustapoja olivat valokuvaaminen, videointi, rakentelu, piirtäminen, kirjoittaminen, muovailu, näytteleminen ja leipominen.

Työskentelyyn varattiin aluksi kolmen tunnin mittainen suunnitteluiltapäivä. Sitä seurasi kolme toteutusiltapäivää. Oppitunteja käytettiin kokonaisuudessa oppilasta kohden 15. Oppilaita mukana toiminnassa oli 151.

Ehdottomasti parasta tässä oli tunnelma ja "tekemisen meininki" työskentelypäivien aikana.
Tuotokset yllättivät meidät monipuolisuudellaan. Kaurialan koulun oppilaat haluavat säilyttää maailman jälkipolville hyvänä paikkana elää: luonto ja ihmisten toiminta tasapainossa. Tuotoksia tärkeämmiksi koimme itse yhdessä toimimisen ja oppimisen ja löytämisen ilon. Matkan teko on tärkeämpää kuin maaliin pääsy.

Oppilaat olivat asiasta mieltä...
- toiminta oli mukavaa ja kiva tapa oppia, kun eri oppiaineitta käsiteltiin yhdessä
- ryhmissä toimiminen oli hienoa (uusia kavereita ja opettajia)
- toimintatavat olivat erilaisia kuin normaaleilla oppitunneilla
- sai käyttää omaa luovuutta, ei ollut rajoja
- aihe oli mielenkiintoinen
- oli kiva kun sai suunnitella ja toteuttaa itse ja opettaja auttoi tarvittaessa

Mukana olleiden opettajien palaute oli...
- oppilaat olivat yllättävän itseohjautuvia ja innokkaita
- yhteisopettajuus oli mukava kokemus
- toimintatapa rakensi yhteishenkeä
- oli mukavaa tehdä asioita oppilaiden ehdoilla

Paljon siis hyvää ja erittyisen hyvää, mutta kehitettävääkin luonnolliseti jäi. Kokemamme perusteella suunnittelulle pitää varata kunnolla aikaa ja tuotosten taltionnin keinoja ja merkitystä on hyvä pohtia.

Seuraavaksi saamme pohtia, miten tästä jatkamme.

Pekka Saros, rehtori (12.9.2013)

Toiminnallisen ja aktiivisen oppimisen malleja näkyväksi tekemässä – Ilmiöpohjaisen oppimisen osahankkeessa nomadiohjaajana

9. luokkalaisten keskuudessa hämeenlinnalaisessa luokkahuoneessa väreilee odottava tunnelma. Paikalle on saapunut Toimikas-osahankkeen nomadiohjaaja. Hän kertoo, miten seuraavien oppituntien aikana tutustutaan sosiaalisen median hyödyntämiseen ilmiöpilotissa. Aluksi tuntuu oudolta, kun saa olla ihan luvan kanssa sosiaalisessa mediassa tunnin aikana. Nomadiohjaaja neuvoo kädestä pitäen blogin ja Facebook-sivun perustamisen sekä miten näihin luodaan sisältöä. Yhteinen työskentely on sekä haastavaa että hauskaa. Jokainen oppilas kulkee omalla yhteisöllisen työskentelyn ja oppimaan oppimisen taitojen oppimispolulla omaan tahtiinsa.

Nomadiohjaajan tehtävänä on vähentää uuden menetelmän ensitoteutukseen liittyvää työtaakkaa sekä auttaa löytämään tarkoitukseen sopivia sosiaalisen median palveluita ja helpottaa niiden käyttöönoton vaiheissa. Nomadiudella viitataan siihen, että kyseinen henkilö kiertää kaikissa hankkeen ilmiökouluissa. Nomadiohjaaja innostaa ja varmistaa, että rahoittajalle luvattu avoimuuden periaate toteutuu hankkeen ilmiöissä.

Hän kiertää Hämeenlinnan alueen pilottikouluissa auttamassa, opastamassa ja tekemässä näkyväksi oppimisprosessia ja ilmiöpohjaisen oppimisen askeleita. Lisäksi hän kouluttaa yksityisyydensuojaan, tekijänoikeusasioihin, tiedonhaun tehostamiseen, yleensäkin sosiaalisen median asialliseen muuhun kuin vapaa-aikaan liittyvään käyttöön oppimisen apuna. Hän on tarpeen mukaan rooliltaan vertaiskouluttaja, mentori, teknispedagoginen tukihenkilö ja avustaja sekä opettajille että opiskelijoille. Hän voi tuoda esiin ilmiöpohjaisen oppimisen rinnalle myös näkymättömän oppimisen ilmiötä. 

Nomadiohjaaja huolehtii oman työnsä ohella, muun tekemisen ohessa ja välissä, pieninä annoksina hetkittäin ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa käytänneyhteisöissä keskustellen ja ihmetellen jatkuvan oppimisen toteutumisesta sekä sen näkyväksi tekemisestä. Työelämä toimii omalta osaltaan oppimisympäristönä. Tärkeä osa nomadiohjaajan työtä on verkostoituminen, erilaisiin tapahtumiin osallistuminen ja avoin keskustelu, sillä ne lisäävät myös onnekkaita kohtaamisia eli sattumahdollisuuksia.

Hämeenlinnan kaupunki on yksi osatoteuttaja Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin eli AVO2-hankkeessa ilmiöpohjaisen oppimisen Toimikas-osahankkeessa 1.1.2012 - 31.12.2013. Perinteisen oppiainejakoisen opetuksen rinnalle on otettu oppijalähtöisten ja yhteisöllisten oppimistapojen toteuttaminen Hämeenlinnan alueella kahdeksassa pilottikoulussa 9. luokkalaisten ja lukiolaisten kanssa.

Hankkeessa luodaan käytänteitä oppiainerajoja ylittävän opetuksen käytännön järjestelyihin ja aktiivisen oppimisen kokeilujen toteuttamiseen eri kouluasteilla. Yhtenä tärkeänä osa-alueena on toiminnallisen ja aktiivisen oppimisen mallien tekeminen näkyväksi. Tavoitteena ovat pedagogisten mallien tunnetuksi tekeminen, käytännön toteutukset aktiivisen oppimisen toimintamallien pilotoimisessa, dokumentoinnissa, arvioinnissa ja kehittämisessä, kuvauksia toteutuksen vaiheista, työtapoja sekä lähi- että verkko-opetukseen, hallinnolliset ratkaisut oppiainerajoja ylittävään toimintaan, kertyneen kokemuksen levittäminen sekä seuraaminen ja osallistuminen pedagogisesta kehitystyöstä kiinnostuneiden verkostoissa.

• Toimikkaan Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/Toimikkaankonehuone/ 
• Toimikkaan wiki http://toimikas.wikispaces.com/
• Toimikkaan blogi http://toimikas.blogspot.fi/ 
• Toimikkaan ilmiöopas - käsikirja kokemuksista, malleista ja ratkaisuista https://sites.google.com/site/ilmioopas/home 
• AVO2-hanke http://www.eoppimiskeskus.fi/avo2

Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen eOppimiskeskuksen SeOppi-lehdessä sekä Suomen eOppimiskeskuksen sivuilla SeOppi-lehden Julkaistut artikkelit -osiossa.

Lasitöitä Iittalassa

Tiffany lasityö                                                                                   Reetta 7A

Vaihe 1: lasin leikkaaminen

Lasin leikkaaminen oli vaikeaa, mutta hauskaa. Palasista tuli kauniita ja niistä sai koottua hienoja töitä. Huono puoli oli, että pienet lasinsirut saivat aikaan pieniä haavoja.

Vaihe 2: Lasipalojen reunojen hiominen

Oli aluksi hankalaa saada palojen reunat oikeanlaisiksi, mutta kun sitä oli hetken tehnyt alkoi se sujua.  Ääni oli korviaraastava, mutta kyllä siihenkin tottui.

Vaihe 3: Kuparilangan laittaminen lasipalojen reunoihin

Yksi helpoimmista vaiheista, mutta varmaankin myös yksi tylsimmistä jos paloja oli paljon. Kuparilanka asettui hyvin helposti lasipalojen ympärille.

Vaihe 4: Lasipalojen yhteen kiinnittäminen tinaamalla

Hauskin vaihe koko työssä, koska oli helppoa ja nopeaa ja sai työn oikean ulkomuodon näkyviin. Vaikeinta oli saada rautalangat kiinnitettyä tinaamalla työhön. Kiinnitin samalla ripustusta varten rautalangan. 

Vaihe 5: Tinausten petsaus

Ei vaatinut ihmeemmin aikaa piti vain maalata tinaukset läpinäkyvällä aineella, joka tummensi tinaukset.

Vaihe 6: Lasityön maalaaminen lasimaaleilla

Oli aika lähellä normaalia maalausta, mutta levittyi työlle aika huonosti. Sai kuitenkin työn näyttämään juuri siltä mitä olin suunnitellut. Ja niin siitä sitten tuli valmis.

Lasityö                                                                                               Mari 7A

Ensiksi valitsin lasityöhöni erivärisiä laseja, joista leikkasin lasiveitsellä erikokoisia ja muotoisia lasipaloja. Hion palaset sekä reunoista että kulmista hiomakivellä. Sen jälkeen vuorasin lasipalasten reunat kuparinauhalla. Tämän vaiheen jälkeen suuntasimme alakertaan, jossa meitä odotti kolvaaminen. Kolvasimme lasinpalat yhteen tinalla. Työn lähestyessä loppua lasityöhön tehtiin ripustin kolvin avulla. Vielä sen jälkeen maalasimme yläkerrassa työmme mieleisen värisiksi.

Lasityö                                                                                               Emilia 7A

Aloitin lasityöni valitsemalla lasia, jonka jälkeen leikkasin lasiveitsellä haluamani kuviot. Tämän jälkeen lasinpalat hiottiin reunoista hiomakivellä, jottei siinä olisi teräviä kulmia. Hionnan jälkeen lasin reunat päällystettiin kuparinauhalla. Päällystys vaiheen jälkeen lasinpalat kolvattiin yhteen tinalla. Kun työ oli melkein valmis, niin siihen kiinnitettiin kolvilla ripustin. Viimeistelin työni maalaamalla sen haluamani väriseksi.

Lasityö                                                                                                Kaisa 7B

Ensin leikattiin lasia, sen jälkeen hiottiin hiomakivellä kulmat pyöreiksi, sitten laitettiin kuparinauhat. Mentiin puukäsityön luokkaan kolvaamaan, eli sulatettiin tinaa reunoihin. Mentiin yläkertaan ja siellä maalattiin läpinäkyvää lasia, jos haluttiin, sitten mustattiin reunat.

Lasityö                                                                                               Senja 7B

Aloittaessani työtä leikkasin erilaisia lasinpaloja ja hioin kulmat pyöreimmiksi. Kun palat oli valmiit, leikkasin kuparinauhasta sopivan mittaisia pätkiä ja ympäröin lasinpalat niillä. Kun kaikkien lasien ympärillä oli kuparinauhat lähdettiin alakertaan kolvaamaan eli sulatettiin rautalankaa jotta se saadaan ripustettua. Reunat patinoitiin mustalla aineella. Sen jälkeen lasin paloja sai maalata jos halusi, maalaamisen jälkeen se oli valmis.

Lasityö                                                                                               nimetön

Ensin leikkasin lasia. Sitten hioin reunoja kivillä. Sen jälkeen lisäsin kupari nauhan. Sitten mentiin puukäsityön luokkaan kolvaamaan, eli sulatettiin tinaa reunoihin. Mentiin yläkertaan ja siellä maalattiin läpinäkyvää lasia, jos haluttiin, sitten mustattiin reunat.

Lasin & Iittalan historia

Me kaikki Iittalan yhdeksäsluokkalaiset lähdimme rehtori Anne Laatikaisen kanssa tutustumaan lasinvalmistukseen ja Iittala-yrityksen historiaan. Ensin olimme tunnin Iittalan lasimuseossa. Siellä näimme tammesta valmistettuja lasimuotteja, eri tavoilla valmistettuja lasiesineitä ja lasinpuhaltajien taidonnäytteitä. Meille myös kerrottiin, mikä aiheuttaa lasissa vihreän värin ja mistä lasiin tarvittava hiekka tulee.

Kierroksen jälkeen kävelimme lyhyen matkan lasitehtaaseen. Ovesta sisään käveltyämme tunsimme kuumuuden niskoissamme. Näimme, kun lasinpuhaltajat valmistivat puhaltamalla hienoja lasiesineitä. Katsoimme heidän työtään turisteille tarkoitetulla ylänteellä.

Puolen tunnin tehdaskäynnin jälkeen palasimme koululle. Jotkut oppilaat lähtivät jo kierroksen jälkeen kotiin. Reissu oli opettava ja mukavaa vaihtelua normaalien oppituntien sijaan.

Mira Rokkanen 9b

Lasi-ilmiö Iittalassa

Iittalan yhtenäiskoululla on kevään aikana tehty kaikenlaista lasiin liittyvää. Yhtenäiskoulu-hengessä ajattelimme, että koko koulu osallistuu ja tutustuu lasin maailmaan - kukin luokka omilla taidoillaan ja omat lähtökohdat huomioon ottaen. Alkuopetuksen luokat ovat tutustuneet lasin maalaukseen ja laseihin liittyviin satuihin. Luokat 3-6 ovat tutustuneet mm. lasin kierrätykseen, lasimaalauksiin, lasin koostumukseen ja käytännön töihin lasitehtaalla. Yläluokilla on tutustuttu erittäin käytännönläheisesti lasin leikkaukseen ja liimaukseen, kemiassa erilaisiin lasityökaluihin ja fysiikassa valon taittumiseen.

Lasi on Iittalan ylpeydenaihe joten se oli hyvä aihe myös tälle projektille. Uskoisin, että joka luokalta löytyy vähintään yksi oppilas, jonka perheenjäseniä on esimerkiksi lasitehtaalla töissä. Kaikista töistä ajattelimme järjestää myös näyttelyn, siitä lisää ensi kerralla.

Lammin senioriprojektiryhmä

Tervehdys!

Projektimme etenee hitaasti, mutta varmasti. Kukin ryhmä katsoi talven edetessä erilaisia ruoka-aiheisia luentoja. Kokosimme luennoista pienet tiivistelmät omaan blogiimme. Aiheet käsittelivät muun muassa ruoan riittävyyttä ja sitä miltä ruoka maistuu.
Talven ja alkukevään aikana kuvasimme lisäksi vielä muutaman leivonta videon.
Tällä hetkellä meillä on menossa projektimme viimeinen viikko eli projektiviikko. Viikko kuluu pääosin  materiaalin kokoamisessa ja videoiden luomisessa. Projektiviikon ensimmäisenä päivänä vierailimme Kultasuklaa Oy:n tehtaalla, josta kirjoitimme toisen yksityiskohtaisemman tekstin. Projektimme esitystavasta ei ole vielä varmuutta, mutta vielä tuntemattomalla tavalle sen tulemme toteuttamaan.

Tässä muutamia kuvia pullan leivonnasta!

Lammilaisten vierailu suklaatehtaalle

Tänään on projektiviikon toinen päivä. Eilen teimme vierailun Kultasuklaa Oy:n tehtaalle Iittalaan. Samalla reissulla kävimme syömässä ravintola Popinossa Hämeenlinnassa. 

Valitsimme vierailupaikaksi Kultasuklaa Oy:n, sillä eräs projektin teemoistamme on suklaa. Ajoimme pikkubussilla Iittalaan heti aamusta. Kultasuklaa Oy on vuonna 1990 perustettu perheyritys. Tehtaan vieressä on tehtaanmyymälä, josta on suuri lasi-ikkuna pieneen tehtaaseen. Seurasimme suklaan valmistusta ikkunan kautta myyjän kertoessa meille Kultasuklaa Oy:sta ja suklaan valmistuksesta. Tehtaanmyymälän suklaatuotteet ovat käsintehtyjä. Myyjä kertoi, että suklaata tehtaassa valmistetaan noin 2500kg viikossa, riippuen kuitenkin vuodenajasta. Hän kertoi myös, että sesonkiaikana kesällä tehtaanmyymälässä saattaa vierailla 400-500 asiakasta päivässä, koska läheisessä koulussa on kesäisin taidenäyttely. Silloin jonoa voi olla ulos asti. Sesonkiaikoihin kuuluvat myös joulu sekä erilaiset juhlat, kuten isän- ja äitienpäivä ja ylioppilasjuhlat. 

Tehtaassa tehdään monenmakuista ja muotoista suklaata. Myyjä kertoi, että muotteja saa ulkomailta hyvinkin halvalla, joten suhteellisen pienellä perheyritykselläkin on resursseja tehdä monenmuotoisia suklaita moneen erilaiseen tilanteeseen, tai esimerkiksi yritysasiakkaille firman logolla varustettua suklaata. Myyjä mainitsi esimerkiksi suklaiset käyntikortit. Maut vaihtelevat sesongin ja kysynnän mukaan. Tällä hetkellä hyllystä löytyi mm. goji-marjasuklaata, minttusuklaata, luomupuolukkasuklaata, chilisuklaata ja paljon muuta. Monia makuja löytyi sekä tummana, maito- että valkosuklaana. Asiakkaiden suosikkimaku on myyjän mukaan ollut jo pitkään mansikkavalkosuklaa. Saimme myymälässä myös maistiaisia, ja joitakin suklaita tarttui mukaankin.

Tehtaanmyymälän konvehtivitriini

                                             Suklaakukkalajitelma

Suklaatehtaalla vierailun jälkeen matkustimme bussilla Hämeenlinnaan mennäksemme syömään. Popinon ruoka oli tapansa mukaan herkullista. Yritimme valita teemojemme mukaisia ruokia, ja se onnistuikin hyvin. Söimme kaikki pää- sekä jälkiruoan. Pääruoan suhteen annoksemme erosivat melko paljon, mutta jälkiruoissa olimme yksimielisiä: Kymmenestä opiskelijasta 8 söi jäätelöpaatin ja 2 suklaakakun. Nomnom. 

Ennen jälkiruokien tilausta kuvasimme haastattelun, jossa yksi meistä haastatteli tarjoilijaa. Kysyimme mm. kuinka kansainvälisyys näkyy heidän ruoassaan ja kannattavatko he lähiruokaa. Tarjoilija kertoi, että ravintola itsessään on italialaistyylinen, mutta ruokalistalla on ruokia ympäri maailmaa. Hän kertoi myös, että lähiruokaa käytetään niin paljon kuin mahdollista. 

Tsaukki! 

-Lammin sennuprojektiryhmä

GoKulttuuri-ilmiö aloitti

Aloitimme tänään Toimikas-hankkeemme hyvin epävarmoissa tunnelmissa. Aikataulut menivät aamulla uusiksi ja tuli uusia haasteita, mutta me selviämme tästä. Olemme luoneet blogin meidän ilmiöoppilaille. Se löytyy osoitteesta http://gokulttuuri.blogspot.fi.

Vähän vielä tämä bloggaaminenkin vaatii harjoittelua, mutta oppilaista oli hauskaa kokeilla ja tehdä uusia asioita. Välillä siis jotain muuta kuin oppikirjaa. Sitä oikeaa elämää siis - somelaista kulttuuria.

Tässä muutamia Pauliinan ottamia kuvia Instagrammista:
http://instagram.com/p/XElxrhQHKE/
http://instagram.com/p/XEmOhJwHKR/
http://instagram.com/p/XEmnFiwHKd/
http://instagram.com/p/XEmtRMwHKh/

Go Me (siis suomeksi) - kohti kulttuuria!

Terveisiä Lammilta

Tervehdys

Olemme lammilainen projektiryhmä ja aiheenamme on ruoka. Olemme aloittaneet projektin syksyllä, jolloin suunnittelimme projektin vaiheita. Kirjoitamme toteutuksesta omaa blogia. Nyt olemme alkaneet toteuttaa suunnitelmia ja projekti olisi tarkoitus saada valmiiksi huhtikuussa. Olemme jakautuneet kolmeen pienempään ryhmään.

Poikien ryhmä kuvasi videolle keittäjän haastattelun. Keittäjä kertoi opiskelijaruoasta.

Tyttöjen ryhmä on kuvannut kaksi ruoanlaittovideota. Toisessa videossa leivottiin mutakakkua ja toisessa tehtiin chileläisiä maissikakkuja ja ananassalaattia.

Toinen poikien ryhmä on myös kuvannut ruoanlaittovideon. Siinä tehtiin perunalettuja sekä duschesseperunoita.

Mestari itse

Blogikirjoituksen tekivät: Roosa, Siri, Tiia, Anssi, Nuutti, Lasse, Saku, Veli-Pekka, Valtteri

Lasi-ilmiön oma blogi

Avasimme Lasi-ilmiölle ihan oman blogin osoitteessa:
ilmiomaineniittala.blogspot.fi
Tervetuloa ihmettelemään =)

Ihan pimeet jälkilöylyt

Pehmeet on löylyt.....

Valaistujen pukujen ja asusteiden muotinäytöksestä:
Ihan tosi suurena yllätyksenä meille ja teille, rakkaat lukijat, näytöstä ennen oli hieman teknisiä ongelmia näiden tikitaalisten vimpaimien kans. Kuvashow oli kyykähtää, kun pimeässä kuvatut kuvat piti vaalentaa ihan värien rikkoontumiseen saakka, jotta tykin valoteho riitti näyttämään ne suuressa koossa. Tämä ratkaistiin, mutta sitten Picasa nielaisi kolmanneksen kuvista 40 min ennen näytöstä, eikä suostunut röyhtäisemään niitä takaisin. Otsasns hiessä näytös kuitenkin alkoi ajoissa.
Bambuuser toimi hyvin ja yllätti katsojat toivotulla tavalla. Näytöksen alku ullakolta toimi hyvin, mutta lainaksi saadun iPadin valoteho ei riittänyt kuvaamaan näytöstä salissa kunnolla. Elämys pelitti niin kuin pitikin!
Kuvakansiota puvuista emme liittäneet tänne ainakaan vielä, koska kuvat jouduttiin näytöstä varten "rikkomaan" eivätkä ne näytä enää kuvina näytöllä hyvälle. Katsotaan, jos jaksais vielä joku päivä leikkiä koneella...

Jälkihiki:
Palaute osallistuneilta oppilailta, muilta oppilailta sekä kollegoilta on ollut innostunutta ja kiittävää.
Pitkin viikkoja joku aina palaa näytökseen tai siitä virinneisiin ajatuksiin.
Ilmiö oli kiinnostava ja luova osuus (suunnittelu) sujui merkillepantavan jouhevasti fysiikan tutkimusosion ja valoleikkien jälkeen. Kaikille oli syntynyt visioita jo tutkimusosion aikana. Tutkimuksen syvällisyys oli mielestämme tämän ikäisille sopiva.
Parasta tässä kokemuksessa oli mielestämme oppilaiden ilo, into, ylpeys sekä itsetekemästä että itsestä ja rohkeus esiintyä.

Anne ja Anu

Kohti kestävää kehitystä Kaurialan koulussa

Toimikas-hankkeeseen mukaan ilmoittautessamme emme aluksi kunnolla edes tienneet mihin soppaan olemme lusikkamme laittaneet. Vanajan Linnassa pidetyssä hankkeen käynnistyspäivässä kevättalvella 2012 meille avattiin käsite "ilmíöpohjainen oppiminen".

Päässä kävi hetken aikaa asioiden ja käsitteiden myllerrys.Toimikas, ilmiö, hanke, tuotos, näkyväksi, ... Markun ja Kaijan kanssa koulua kohti poistuessamme mielessä oli enemmän kysymys- kuin huutomerkkejä.

Onneksi M ja K saivat heti perään toisen täsmäkoulutuspäivän, jonka aikana heillä alkoi muodostua ajatus tulevasta. Idea ajankohtaisesta ja samalla Kaurialan yläkoulun oppilaille haasteeksi heitettävästä ilmiöstä hahmottui. Ilmiöksi valikoitui kestävä kehitys .

Miksi kestävä kehitys?

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien Brundtlandin komissiossa 1987. Gro Harlem Brundtland totesi vuonna 1987: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”^{(lähde:Wikipedia)}

Koulu valmistaa oppilaita kohti heidän tulevaisuuden haasteitaan. Nykyisten oppilaiden on ymmärrettävä tämän päivän valintojen vaikutukset tulevaan.
Täällä Kaurialassa työstimme lukuvuonna 2011-2012 koulun oman ympäristöohjelman.  Siihen voi tutustua oheisen linkin kautta. http://www.hameenlinna.fi/Opetus-ja-koulutus/Perusopetus/Koulut-7-9/Kaurialan-koulu/Ymparistoohjelma/

Syksyllä 2012 koulumme osallistui tiedekeskus Heurekassa järjestettyyn Kansainväliseen nuorten ilmastohuippukokoukseen neljän oppilaan ja kahden opettajan voimin. Tästä syntyi kouluumme Green Team, oppilasvetoinen ympäristöasioita pohtiva kerho.
Kestävä kehitys oppilaiden tarkastelemana ilmiönä on loistava jatkumo opettajien tekemälle ympäristöohjelmalle. Em. ohjelma saa lihaa luidensa ympärille ja samalla se muuttuu eläväksi osaksi oppilaiden arkea. Tästä päästään etenemään kohti todellista yksilötason asenne- ja käyttäytymismuutosta.  Arjen näkyviin tekoihin, pienestä kohti isompaa; kestävää kehitystä.

160 oppilaan vierailu tiedekeskus Heurekassa 16.1.2013 toimi hienona aloituksena . Uskon, että niin oppilaat kuin mukana olleet 16 opettajaakin saivat innostusta ilmiöoppimiseen. Seuraavassa vaiheessa tutkittavat ilmiöt valitaan yksilöllisesti. Odotan, millaisia asioita Kaurialan koulun oppilaat ryhtyvät tutkimaan. Mitä ovat asiat, joita meidän oppilaamme ovat itse kiinnostuneita säilyttämään tuleville sukuoulville.

Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Pekka Saros, rehtori (31.1.2013)

Ihan Pimee: Kuvauksia

Heeiipa! Ihan pimee vietti kolmannen ilmaisu päivä vietettiin kuvailemassa tekemiämme asuja. Aamusta vielä viimeistelimme teoksiamme ja laitettiin ittemme kuvaus kuntoon. Puhuimme alussa erilaisista kuvaus tyypeistä ja eri kuva kulmista, jonka jälkeen pääsimme itse kuvailemaan toisiamme. Kuvailimme koulumme erittäin kylmässä ullakolla pimeessä. Käytimme taskulappuja ja vaatteidemme valoja apuna. Kuvia piti ottaa erittäin paljon, että on valinnan varaa. Syömisen jälkeen kuvailimme vielä luonnon valossa. Kun kaikki kuvat oli otettu menimme ajaan koneelle kaikki kuvat joita olimme otettu ja valitsimme parhaimmistoa. Koko päivä meni kuvaillen ja naura en hyvittaville kuville. Shouta odotellessa. Reetta

Ihan Pimee: Led-valonauha

Moikka ! Ollaan oltu koko pv tekemässä ihan pimee projektia (:: mä sain aikaseks ledvalonauhan! Tänään mun pitää kotona laittaan ledvalot toppiin ja huomenna mennään ottamaan kuvia toisistamme ja meidän töistämme (: ! Äsken meidän luokasta lähti sähköt.

Ihan pimee: Työskentelee;)

Moi! koristelin juurikin valmiiksi tollaisen nallepipon eli korvaläpissä on ommeltuna cd levyt ja korvissa sellaista tarraa joka on saman värinen kun cd levyn heijastus. Lopuksi pyöritin ruskeaan kapeeseen nyöri vyöhön punaiset ledi valot.Sitten koristelin valkosilla ledeillä lilat säärystimet.On ollut paljon tekemistä:):) Aino Pitkänen