Kuvia Hauhon Yhtenäiskoululta

Kuvia Lammin lukiolta ja Hakkalan koululta

Kuvia Iittalan yhtenäiskoululta

Nomadiohjaaja ilmiökoulukierroksella

Olen ajanut autolla Lempäälän Kuljusta Hämeenlinnan alueen ilmiökouluille kahtena päivänä viikkojen 43 ja 44 aikana. Kerään wikiin sovitut tapaamiset.

Sain sovittua ensimmäisenä ilmiökoulukäynnin Iittalaan. Tapasin tiistaina 23.10. Iittalan yhtenäiskoululla luokkahuoneessa rehtori Anne Laatikaisen ja ilmiöopettajat Timo Mäki-Marttusen, Mikko Jalavan ja Ursula Finnin. Parin tunnin vierailulla kävimme yhdessä suunniteltua kevään Lasi-ilmiötä läpi. Timo esitteli suunnitelmia Prezi-esityksenä. Keskustelimme tiedottamisesta, blogiin kirjoittamisesta, kuvausluvista, tekijänoikeuksista, oppilaiden ja opettajien osallistamisesta, ITK2013-konferenssista sekä ilmiön toteuttamisen ideoista. Annoin tapaamisen jälkeen Timolle Toimikas-blogiin kirjoittajaoikeudet. Mukanani oli oma MacBook Pro -läppäri ja nettitikku, niin sain kirjoitettua muistiinpanoja tapaamisesta wikiin.

Tänään perjantaina 2.11. kävin ensin Lammin lukiolla klo 8.10-9.15. Säännöllisesti kerran viikossa opiskelijat ja ilmiöopettajat kokoontuvat perjantaiaamuisin kontaktitapaamisiin suunnittelemaan Ruoka - Nyt! ilmiötä. Ilmiö toteutetaan pitkin lukuvuotta ensi vuoden viikolle 17 asti. Tänään luokkahuoneessa paikalla olivat 11 ilmiössä mukana olevaa lukiolaista ja ilmiöopettajat Katja Killiäinen ja Vesa Karjalainen sekä luokassa pyörähti myös Kirsi Saarikko. Neljäs ilmiöopettaja on Pirkko Kairesalo. 11 lukiolaista ovat kolmessa ryhmässä. Jokaisella ryhmällä on oma teema; 1) suklaa, kansainvälinen keittiö, 2) lähiruoka ja 3) opiskelijan ja urheilijan ruoka. Suunnitelmissa on tehdä DVD tuotos blogikirjoitusten ohella. Annoin lukioryhmälle perustetulle ryhmäsähköpostiosoitteelle Toimikas-blogiin kirjoittajatunnukset. Haastattelin lukiolaisia ja ilmiöopettajia ilmiön ideoinnista ja toteuttamisesta ja kirjasin tiedot talteen wikiin. 

Toinen vierailukohde oli Hakkalan koulu klo 9.15-10.40, joka toimii samoissa koulurakennuksissa kuin Lammin lukio. Tapasin ja haastattelin ilmiöopettaja Maarit Holmia opettajanhuoneessa. Kati Heinonen on toinen ilmiöopettaja. Maaritilla on joustavan perusopetuksen 9. luokka ja Katilla on eritysopetuksen erityisryhmä 9. luokkalaisia. Koululla on tehty terveyskysely, jonka tuloksia hyödynnetään tulevassa Terve nuori -ilmiön näyttelyssä. Näyttely on viikolla 47, jolloin 20.11. näyttely rakennetaan, 21.11. pidetään vanhempainilta sekä 22.11. koulun Valo- ja energiapäivä. Koulun 9. luokkalaiset käyvät Heurekan uuteen näyttelyyn tutustumassa keväällä 2013. Keskustelimme mm. blogiin kirjoittamisesta ja kuvausluvista. Lopuksi kävimme läpi, kuinka Maarit saa Gmail-sähköpostin sekä miten Facebook-profiili luodaan. Kun Maaritilla on sähköpostiosoite, voin antaa hänelle Toimikas-blogiin kirjoittajatunnukset. Sovimme Maaritin kanssa, että tulen uudestaan oppilaita auttamaan ensi viikolla torstaina 8.11. aamupäivällä. Tallensin asiat talteen wikiin. Koulurakennuksessa toimi wlan-yhteys, joten en tarvinnut nettitikkua Lammin lukion ja Hakkalan koulun tapaamisilla. Tapasin myös rehtori Kyllikki Vilkunan.

Kolmas vierailukohde oli Hauhon Yhtenäiskoulu klo 11.10-12.10. Tapasin ilmiöopettajat Pirjo Keson, Marika Kankareen ja rehtori Pekka Paappasen koulun aulatilassa. Tapasin myöhemmin pikaisesti myös ilmiöopettaja Marja Kervisen luokkahuoneessa. Hauhon Yhtenäiskoulun ilmiö, Vesi, monessa mukana, oli jo toteutettu alkusyksystä eli se oli aloitettu 15.8.2012 ja ilmiö huipentui ilmiöpäivään 2.10.2012. Kävimme 9. luokkalaisten 11 ryhmän ilmiötoteutuksia läpi. Marika vei minut luokkahuoneen varastotilaan tutustumaan jo purettuun näyttelyyn. Annoin Marikalle tunnukset Toimikas-blogiin ja lisäsin hänet Toimikkaan konehuoneeseen. Wikissä ovat muistiinpanoni tapaamisesta.

Toimikkaan konehuoneessa Facebookissa (aiheesta ohjeistus) on tällä hetkellä 12 jäsentä, joista neljä ovat hanketoimijoita (Johanna Hyytiä, Kirsti Mäensivu, Anne Rongas, Pauliina Mäkelä), seitsemän ilmiöopettajia ja yksi rehtori.

Ensi viikolla nomadiohjaaja vierailee Hämeenlinnan Yhtenäiskoululla 6.11. tiistaina aamupäivällä, Hakkalan koululla torstaina 8.11. aamupäivällä ja Kaurialan koululla iltapäivällä.

Toimikkaan konehuone

Lämmin tervehdys Lempäälän Kuljusta!

Olen ottanut tänään sähköpostitse yhteyttä kaikkiin Hämeenlinnan alueen ilmiöopettajiin. Odottelen ilmiöopettajia mukaan kirjoittamaan tähän blogiin sekä osallistumaan Facebook-ryhmään nimeltään Toimikkaan konehuone. Tällä hetkellä Toimikkaan konehuone -ryhmässä on kuusi jäsentä. Kyseessä on suljettu Facebook-ryhmä, jonne liitytään painamalla Liity ryhmään -linkkiä ryhmän oikeassa yläreunassa. Facebook-ryhmän kautta minut tavoittaa nopeiten. Samalla muutkin Toimikkaan ilmiöopettajat näkevät viestit sekä niihin vastaukset. Toimikkaan konehuone -ryhmä toimii sekä oppimisen että viestinnän paikkana. Käytän Facebookin suljettuja ja salaisia ryhmiä useiden eri verkostojen kanssa sisäiseen viestintään.

Avasin Toimikas-wikiin Nomadiohjaaja -sivun. Wiki toimii tiedon tallentamisen ja jäsentämisen paikkana. Ajan myötä kirjoitan wikiin toiminnastamme tietoa talteen.

Nomadiohjaajana olen Hämeenlinnan alueen ilmiökoulujen käytettävissä koko lukuvuoden ajan 10 tuntia viikossa. Lähden kiertämään hankkeen ilmiökouluja sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee. Autan ja opastan parhaani mukaan ilmiöopettajia ja oppilaita tekemään ilmiöpohjaista oppimista näkyväksi. Jokaisen ilmiökoulun on tarkoitus kirjoittaa blogikirjoituksia ilmiöistään ennen toteutusta, toteutuksen aikana ja toteuksen jälkeen.

Ollaan yhteyksissä!

Nomadiohjaajan esittely

Hei kaikille! Olen Pauliina Mäkelä, uusi nomadiohjaaja Lempäälän Kuljusta.

Aloitin 1.10.2012 nomadiohjaajana Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin eli AVO2-hankkeen Toimikas-osahankkeessa. Jatkan Pieta Tukkimäki-Hildénin aloittamaa nomadiopettajan työtä. Olen tietotyöläinen, verkostojen nettikätilö, yrittäjä ja sosiaalisen median kouluttaja. Olen kuvannut syyskuussa 2012 omaa laaja-alaista lähityötäni blogikirjoituksessa. Toimin aiemmin yli 4500 jäsenen Sometu-verkoston nettikätilönä. Hankemaailmassa toimimista on joskus vaikea hahmottaa, joten tein (listaihmisenä) omasta hankeympäristöstäni kartoituksen GoogleDocs-dokumenttiin.

Nomadiudella viitataan siihen, että kyseinen henkilö kiertää kaikissa hankkeen ilmiökouluissa. Esimerkkinä itselleni toimivat mm. Janne Saarikko, joka on vuosien ajan kiertänyt eri toimistoja toimistonomadina sekä Pauliina Venho, joka toimii mobiilineuvojana Mobiilisti-hankkeessa. 

Nomadiohjaajan tehtävänä on vähentää uuden menetelmän ensitoteutukseen liittyvää työtaakkaa sekä auttaa löytämään tarkoitukseen sopivia sosiaalisen median palveluita ja helpottaa niiden käyttöönoton vaiheissa. Nomadiohjaaja innostaa ja varmistaa, että rahoittajalle luvattu avoimuuden periaate toteutuu Toimikas-osahankkeen ilmiöissä.

Hän kiertää kaikissa Hämeenlinnan alueen hankekouluissa auttamassa, opastamassa ja tekemässä näkyväksi oppimisprosessia ja ilmiöpohjaisen oppimisen askeleita. Lisäksi hän kouluttaa yksityisyydensuojaan, tekijänoikeusasioihin, tiedonhaun tehostamiseen, yleensäkin sosiaalisen median asialliseen muuhun kuin vapaa-aikaan liittyvään käyttöön oppimisen apuna. Hän on tarpeen mukaan rooliltaan vertaiskouluttaja, mentori, teknispedagoginen tukihenkilö ja avustaja sekä opettajille että opiskelijoille. Hän voi tuoda esiin ilmiöpohjaisen oppimisen rinnalle myös Tero Toivasen Suomessa esilletuomaa näkymättömän oppimisen ilmiötä.

Nomadiohjaaja huolehtii oman työnsä ohella, muun tekemisen ohessa ja välissä, pieninä annoksina hetkittäin ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa keskustellen ja ihmetellen jatkuvan oppimisen toteutumisesta sekä sen näkyväksi tekemisestä. Työelämä toimii omalta osaltaan oppimisympäristönä. Verkostoituminen on tärkeä osa nomadiohjaajan työtä. Kohtaamiset erilaisissa tapahtumissa tuovat sattumahdollisuuksia.

Odotan mielenkiinnolla tulevia kohtaamisia ja yhdessä oppimisen hetkiä!

Tältä se sivusta seuraten näyttää

Kun pääsee aitiopaikalta seuraamaan opetuksen ammattilaisten työtä heidän ideoidessaan ja suunnitellessaan toteutuksia ilmiöpohjaisiin opintokokonaisuuksiin, voi vain ihailla sitä tarmoa ja actionia, jolla idean siemenistä kasvatetaan kokonainen oppimispelto.

Monille ennakkoluulottomasti mukaan lähteneille opettajille ajatus ilmiöpohjaisuudesta on uusi. Kouluissa on toki maailman sivu toteutettu erilaisia projekteja ja teemapäiviä, joista suurimmalle osalle kuitenkin on ominaista pitkälle valmiiksi suunniteltu runko: työpajat sisältöineen tässä, nimi listaan var så god, ja pajatuotoksena synnytämme seinätaulun muidenkin ihmeteltäväksi. 

Toimikkaassa ajatellaan toisin. Tässä teille aihe – miten tätä lähdettäisiin toteuttamaan, mitä erityistä asiaa tämän teeman alla haluaisit ihmetellä enemmän? Tämä lienee ollut ilmiöopettajien ensimmäinen haaste vastattavaksi: miten ilmiön toteutusta suunnitellaan niin, että siihen jää riittävästi tilaa oppijan omien ratkaisujen tekemiseen?

Kun hankkeessa mukana olevat ilmiöt esittelivät suunnitelmiaan toisilleen, jäi mieleeni yhden ryhmän esitys: ensin esiteltiin mitä oli suunniteltu – kovasti näytti perinteiseltä projektilta. Esitys jatkui opettajan toteamuksella  ”ja sitten me tajusimme, että emmehän me voi tätä näin valmiiksi suunnitella” ja meille esiteltiin täysin erilaisesta lähtökohdasta alkava suunnitelma, jossa ilmiön tutkimiselle jätettiin oppijalle runsaasti mahdollisuuksia edetä omalla tavallaan.

On ollut hämmentävää seurata kuinka monenlaisia toteutusmalleja on syntynyt. Jossakin ilmiötä on lähdetty toteuttamaan suoraan opetuksen sisällä painotetuin teemoin (työskentely jatkuu kurssien jälkeen opiskelijan omana tutkimuksena jostakin kiinnostavasta näkökulmasta), jossakin ilmiötä kuljetetaan mukana lähes koko lukuvuosi, yhdessä koulussa ilmiölle on perustettu oma lukiokurssi ja toisessa ilmiöön keskitytään intensiivisesti muutaman päivän ajan. Keskeistä kaikille toteutuksille on, että eri aineiden opettajat ovat saaneet hypätä toistensa tonteille ja ovat etsineet aineiden sisältöjen välisiä yhtymäkohtia, lähteneet toisin sanoen ennakkoluulottomasti integroimaan aineiden sisältöjä. Vuoropuhelua koulun johdon suuntaan on myös käytävä, sillä jäykkiin koulun rakenteisiin on pystyttävä sovittamaan ilmiöt, joita suunniteltaessa kiellettiin miettimästä koulupäivän mahdollisesti asettamia reunaehtoja.

Miltä ilmiötoteutus tällä hetkellä sivusta seuraten näyttää? On hyvä, että suunnitteluun käytettiin aikaa jo keväällä suunnitelmallisesti ja ohjatusti. Kun koulutyö elokuussa pyörähti käyntiin, ovat kaikki kouluvuoden tehtävät jälleen hoidettavana. Koulukierroksella olen saanut kuulla, että suunnittelu on hyvällä mallilla, joissakin toteutusta on jo aloiteltukin. Mutta aika on kortilla ja jos suunnitelmat eivät olisi tulleet jo tehdyiksi, uskallan veikata, että emme tulisi näkemään niin laadukkaita ilmiötoteutuksia kuin mitä nyt on tulossa. Vieläkin vaarana on, että arki houkuttelee menemään yli siitä missä aita on matalin, mutta eivätköhän nämä ammattilaiset hoida homman kunnialla kotiin.

Lukuvuonna 2012-2013 Hämeenlinnan yläkouluissa ja lukioissa tutkitaan seuraavia ilmiöitä:  GoKulttuuri, Vesi monessa mukana, Törmäyksiä ja kohtaamisia, Ruoka –nyt!, Terve nuori!, Valtaamo, Ihan pimee, Lasi ja Kestävä kehitys.