5.2.2013

Lukuvuosisuunnittelua 2013-2016: ryhmäkurssit ja ilmiöt

Yleissivistävän koulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön syksystä 2016 alkaen, kolmen lukuvuoden kuluttua siis. Otavan Opistossa ajateltiin, että nyt onkin oiva tilaisuus tehdä kolmivuotissuunnitelmaa, miettiä, mitä vielä ehtii ja haluaa opettaa vanhojen ops:ien mukaan. Samalla seuraavien vuosien lv-suunnitteluaikaa vapautuu ops-työhön, samoin tämä mahdollistaa pitkäjänteisemmän opintojen suunnittelun myös opiskelijoille.

Ilmiöpohjainen opetussuunnitelma rakentuu viiden "todellisuuden kehän" varaan. Tässä rungossa kullakin kehällä on omat tavoitteensa mutta samalla kaikki kehät liittyvät yhteen niitä läpäisevien teemojen avulla. Läpäisevät teemat, tulevaisuudessa tarvittava osaaminen, liittyvät muun muassa vuorovaikutustaitoihin, teknologian ja kommunikointivälineiden hyödyntämiseen sekä oman elämänsuunnitelman ja henkilökohtaisten projektien laatimiseen. Kehät tavoitelauseineen ovat (1) Minä: Ulottuvuuteen sisältyy itsetuntemukseen ja elämänhallintaan liittyviä teemoja sekä metakognitiivisia taitoja, välineitä, joiden kautta minä on suhteessa ympäristöönsä, (2) Yhteisö ja yhteiskunta: Minä saa tukea sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen, ja oppii vuorovaikutukseen liittyviä taitoja, (3) Kulttuuri: Minä hahmottaa suhdettaan omaan kulttuuritaustaansa ja -identiteettiinsä sekä kunnioittaa kulttuurien monimuotoisuutta, (4) Luonto ja ympäristö: Minä rakentaa omaa luontosuhdettaan ja oppii ympäristövaikuttamiseen liittyviä taitoja sekä (5) Todellisuuden rakenne: Eri tieteen- ja taiteenalojen tuottama tieto ohjaa minän maailmankuvan muodostamista. Peruskäsitteistöjen ja teoreettisen tiedon ymmärtäminen tukee tiedonrakentelua. (Lue Ilmiöpohjaisen oppimisen ops- ja kompetenssipohjasta)

Opiskelijat, opettajat ja yhteistyökumppanit olivat mukana valitsemassa tulevan kolmivuotisen ilmiöitä. Bremenin Übersee Museumissa maailmaa tarkastellaan seitsemän kaikkia ihmisiä koskettavan ilmiön näkökulmasta, myös nämä ilmiöt sijoitettiin lukuvuosirunkoihin. Ehdotusten perusteella otsikot ja niiden yhdistelmät sijoitettiin tulevien vuosien ilmiökehille, samalla vuosille hahmoteltiin lukuvuositeemat. Lukuvuositeemat näkyvät lukiokoulutuksen lisäksi myös Otavan Opiston muussa toiminnassa. (Lue Ilmiötoiveista ja Bremen-ilmiöiden sijoittumisesta lv-runkoihin sekä Lukuvuositeemoista)

Lukion opetussuunnitelman yleinen osa on yhtenä taustana kehäajattelussa, oppiainekohtainen osa puolestaan on purettu ilmiöittäin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ops on luettu värittäen läpi siten, että kunkin kurssin tietylle ilmiökehälle painottuvat tavoitteet ja sisällöt on merkitty samalla värillä. Tämän jälkeen "värikkäät" kurssit on listattu ilmiöiden alle siten, että kukin kurssi sijoittuu ainakin kahdelle kehälle, ja opettajat pääsevät laatimaan kurssitarjotinta oppiaineryhmittäin. Siihen, miten kurssit sijoittuvat kurssitarjottimelle vaikuttaa ilmiöyhteyksien lisäksi myös kurssien mielekäs suoritusjärjestys. Samalla on mahdollista miettiä ja suunnitella kiinnostavia oppiaineyhteyksiä, niitä elementtejä, joita itse ilmiöiden toteutusvaiheessa tullaan sitten kokeilemaan. (Lue 2013-2016 ryhmäkurssi- ja ilmiösuunnittelusta ja viime kevään työvaiheista)

Kuluva lukuvuosi on ensimmäinen, jota toteutetaan tällaisen suunnittelun avulla. Seuraavien kolmen lukuvuoden ryhmäkurssirungot ja ilmiöyhteydet rakentuvat parhaillaan. Ensi lukuvuoden suhteen toiveena on kehittää edelleen sitä prosessin, miten samaan aikaan pyörivien kurssien opettajista muotoutuisi kulloisenkin ilmiön moniaineinen opetiimi. Ja miten tämä tiimi laajenisi moniaineisesta vielä monialaiseksi, koulun ulkopuolelle, yhteistyökumppaneiden kanssa molemminpuoliseksi ja autenttiseksi oppimisympäristöksi. Tervetuloa kommentoimaan ja jalostamaan ideoita!

Tiina Airaksinen
verkkopedagogi, Otavan Opiston opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä
tiina.airaksinen@otavanopisto.fi







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti