30.10.2013

Valtaamo-kurssi Lyseon lukiossa


Valtaamo-kurssin ilmiö on valta. Valitsimme vallan aiheeksemme, sillä se on monipuolinen ilmiö. Valtaa on mahdollista tarkastella laajaasti eri näkökulmista sekä konkreettisten esimerkkien avulla. Valta on aihepiiri, jota on mahdollista käsitellä useissa oppiaineissa. Valtaa on kaikkialla, mutta toisinaan sitä on vaikea havaita. Tavoitellaan myös vallan käytön havaitsemista.



Valtaamo-kurssi käynnistyi Lyseon lukiossa helmikuussa 2013 opiskelijoiden ja kurssin opettajien äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hanna Kantolan ja historian ja yhteiskuntaopin lehtori Aulikki Leisku-Johansson yhteisellä tapaamisella. Suunnittelimme yhdessä, miten toteuttaisimme yhdessä kurssin. Ryhmä valitsi aihepiireiksi mm. viestinnän ja taiteen vallan sekä eduskunnan.




Opettajat pohtivat mahdollisia vierailijoita ja vierailukohteita. Otimme yhteyttä eduskuntaan Kanta-Hämeen vaalipiirin edustajiin ja sovimme tapaamisessa eduskunnassa. Saimme myös erittäin harvinaisen kutsun päästä tutustumaan Perustuslakivaliokunnan toimintaan. Sovimme tutustumisesta Hämeen-Sanomien uutistoimitukseen sekä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Iisakki Kiemungin kanssa. Lyseolle lupasivat tulla vierailemaan mm. Päivi Surakka viestinnän parissa työskennellyt entinen opiskelijamme ja nomadiohjaaja Pauliina Mäkelä, joka tuli opastamaan opiskelijoita blogien maailmaan. Opiskelijat pääsivät myös itse tutustumaan valtaan draaman keinoin Hanna Kantolan johdolla.

Valtaamo -kurssia markkinoitiin opiskelijoille ryhmänohjaustuokioissa ja opettajat kertoivat kurssista omilla oppitunneillaan. Ryhmään valikoitui kymmenen vapaaehtoista ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijaa. Jostakin syystä valta ilmiönä kiinnosti vain kahta tyttöä, muut ryhmän jäsenet ovat poikia. Ryhmäläiset olivat aktiivisia ja tiedonhaluisia.

Opettajat olivat innokkaina käynnistämään uudenlaisen yhteistyökurssin. Toki haasteitakin kohdattiin jo suunnitteluvaiheessa. Ensinnäkin yhteisen ajankohdan, joka sopisi kaikille, löytäminen on vaikeaa. Aktiivisilla tekijöillä on monta rautaa tulessa. Muutamat sairastapaukset muuttivat kurssin vierailuohjelmaa.

14.10.2013

Yksin ei tarvitse teknologiaa ottaa haltuun, vaikka saa toki

Vertaisradio haastatteli Toimikas-hankkeen nomadiohjaajaa eli Pauliina Mäkelää. Puheissa oli muun muassa se, millaista on kohdata ihminen epämukavuusalueella. Yhdessä tekemisen mahdollisuus on tärkeää oivaltaa luissa ja ytimissä. Tämän päivän ammattilainen oppii yhdessä muiden kanssa. Myös sellaisten kanssa, jotka eivät kuulu samaan laatikkoon, samaan ammattikuntaan.

11.10.2013

Ilmiöoppiminen pienryhmäopetuksen näkökulmasta

Vuosi sitten Hakkalan koulun duuniluokka sekä pienryhmä olivat täydessä touhussa Toimikas-ilmiön parissa. Duuniluokka on joustavan perusopetuksen ryhmä ja pienryhmä perinteinen erityisopetuksen ryhmä. Ilmiömme oli nimeltään Terve Nuori. Projektimme alkoi koko yläasteen oppilaille suunnatulla terveyskasvatuskyselyllä. Kyselyn toteuttamisesta ja vastausten analysoinnista vastasivat ilmiöopettajat. Kyselyn pohjalta nousseiden teemojen mukaan oppilaat alkoivat rakentaa Tervettä Nuorta. He tekivät nuoren ja hänelle ”käyttöohjeet”, jotka sisälsivät ohjeita hygieniasta, ravinnosta, päihteistä ym. Tuotoksista kerättiin näyttely Iloa ja valoa -päivään marraskuussa, johon kaikki koulun oppilaat tutustuivat. Järjestimme näyttelyn pohjalta myös vanhemmille vapaamuotoisen iltakahvitilaisuuden, jossa oli mahdollisuus tutustua näyttelyyn ja keskustella nuorten vanhemmuuteen liittyvistä asioista. 

Ajatuksia ja tunnelmia ilmiöoppimisesta pienryhmien oppilaiden kanssa:
Ilmiöoppiminen oli mielekäs tapa opiskella joustavan perusopetuksen ja erityisoppilaiden kanssa. Oppilaat tekivät mielellään projektia ja se toi vaihtelua arkeen. Pienluokassa ilmiö oli helppo ottaa useamman oppiaineen kokonaisuudeksi, koska opetus tapahtuu luokanopettajan johdolla ja oppitunteja on mahdollista rytmittää joustavasti. Ilmiöoppimisesta löytyi myös jokaiselle oppilaalle mielekästä ja omien kykyjen mukaista tekemistä ja opetusta oli helppo eriyttää projektin sisällä.

Hyvä kokemus oli myös nomadiohjaaja Pauliinan pitämä oppitunti blogin kirjoittamisesta, vaikka oppilaat eivät itse blogikirjoituksia pystyneetkään tuottamaan. Tunnissa käytiin kuitenkin läpi monia hyviä perusasioita blogin pitämisestä sekä yleensäkin sosiaalisessa mediassa toimimisesta, jotka toivottavasti jäivät mieleen.

Hankkeen puitteissa teimme vielä maaliskuussa opintoretken Heurekaan Body World näyttelyyn. Näyttely oli erittäin mielenkiintoinen kokemus ja havainnollisti ihmisen kehon toimintaa sekä nivoi yhteen projektissa opittuja asioita. Matka Heurekaan oli myös matka ihmisen ”ihon alle”, jonne kurkistaminen ei tavallisessa luokkahuoneessa ole mahdollista. Varsinkin pienryhmien oppilaille opetuksen havainnollistaminen eri keinoin on opetuksen keskiössä. Heurekan opintomatka toimi myös mukavana päätöksenä koko projektille. Toimikas-hankkeesta jäi kokonaisuudessaan positiivinen mielikuva sekä ohjaaville opettajille että toteutuksessa mukana olleille oppilaille. Aihevalinta oli mielestämme hyvä ja mielenkiintoinen nuorten näkökulmasta. Terveyskyselyn avulla saimme myös tärkeää tietoa koulumme nuorten terveyskäyttäytymisestä. Näyttely antoi koulumme oppilaille mahdollisuuden tutustua terveyskyselyn tuloksiin mielenkiintoisella tavalla. Projektin aihe oli helppo integroida myös monen oppiaineen opintoihin. Olisi varsin mielenkiintoista toteuttaa työskentelymallia myös yleisopetuksen eri luokka-asteilla. Hanketta oli mukava ryhtyä toteuttamaa siihen suunnatun materiaalirahan sekä saataville olevan ohjauksen vuoksi.

Kati Heinonen

3.10.2013

Nomadiohjaajan työn vaikuttavuuden arviointia IKKU-mallin kautta

28.-29.8.2013 Kiljavanrannassa kokoontuivat AVO2-hankkeen toimijat hanketapaamiseen. Toimikas-osahanketta edustivat Anne Rongas, Pauliina Mäkelä, Johanna Hyytiä ja Jari Harvio. Tapaamisessa kävimme läpi mm. yhteisiä tuotoksia ja niiden julkistamista tulevissa tapahtumissa ja verkossa sekä hanketutkimusta. Teimme vaikuttavuuden arviointia IKKU-mallin avulla. Kyseisen IKKU-mallin avulla pyritään tunnistamaan hankkeen instrumentaaliset, käsitteelliset, konsultatiiviset ja uskoa luovat vaikutukset. Kyseessä on synteesi useista vaikuttavuuden arvioinnin malleista (Pirttilä & Pääkkö 2001, lisätietoa tämän pdf-tiedoston s. 18). Mallin esitteli Tampereen yliopiston Yrjö Lappalainen.

Loin nomadiohjaajan työstä IKKU-mallin mukaisen koosteen:

Instrumentaalinen (Millä tavoin nomadiohjaaja on onnistunut toimimaan käytännöllisen muutostyön välineenä?)

Näkyväksi tekemistä:


Käsitteellinen (Miten nomadiohjaaja on onnistunut valistamaan käytännön toimijoita ja päätöksentekijöitä muuttaen heidän käsitteellistä toimintakehikkoaan?)

Käsitteet:


Konsultatiivinen (Miten nomadiohjaaja on onnistunut muuttamaan yhteiskunnallista käytäntöä, kuten toimintatapaa tai organisaatiota?)

Näkyväksi tekemistä:


Uskoa luova (Miten nomadiohjaaja on onnistunut luomaan uskoa esimerkiksi tuottamalla rohkaisevia esimerkkejä käytännön toimijoille?)

Käytäntöä ja tekemistä:
  • Yhdessä tekeminen esimerkin avulla arjessa
  • Samalle tasolle asettuminen, myös fyysisesti
  • Innostava asenne
  • Nopea reagointi
  • Keskittynyt kuunteleminen
  • Uudella tavalla toimiminen
  • Uusien asioiden opettelu
  • Esimerkkien hyödyntäminen
  • Asiantuntemuksen luoma valmius heittäytyä
  • Erilaisissa tilanteissa luoviminen
  • Oppijoiden valmius heittäytyä
  • Uusien asioiden nopea omaksuminen
  • Opitun asian kokeileminen ja hyödyntäminen nopeasti
  • Yhteinen "tuskailu" - kokemusten jakaminen
  • Omien toiminta- ja työtapojen tarkastelu
  • Ammatillinen kasvu
  • Verkostoituminen
  • Tilanteeseen liittyvien asioiden yhdistely
  • Luottamus
  • Avun tarvitsijoiden auttaminen opastamalla ja neuvomalla
  • Jatkuva muutos
  • Oppiainerajojen ylitys tai sulautuminen
  • "Kaikkea ei voi osata"
  • "Kaikkea ei voi hallita"
  • "Kädet savessa" tekeminen
  • "Yksin tekemisen aika on ohi!"